Olen aikonut jo kauan aloittaa uuden blogin kirjoittamista, sillä edellistä en pidä enää lukukelpoisena - en ainakaan julkaisukelpoisena. Nyt, kun Tumblr päätti monen yrityksen jälkeen asettua minua vastaan sanomalla: "We're sorry. Service is temporarily unavialable.", päätin siirtyä takaisin bloggerin ihmeelliseen maailmaan, ja aloittaa aivan puhtaalta pöydältä. Vain minä ja uusi blogin alkuni.
Ikävöin kirjoittamista.
Haluaisin kirjoittaa kirjan. Sulkakynä, viivapaperia, kynttilät ja tyhjä huone. Hiljaisuus.
Rakastan kirjoittamista. Se on pakotie.
En ole aikoihin kirjoittanut, enkä tiedä, osaanko enää muodostaa mielekkäitä virkkeitä. Ehkä hetken päästä teksti alkaa muuttua lukukelpoiseksi, tosin sisällöstä en silti mene vannomaan.
En voi sitoa blogiani mihinkään kategoriaan. Tämä ei ole elämän ylistämistä sen enempää, kuin sen polkemista mutaan. Täältä ei saa vastauksia elämän suuriin kysymyksiin, vaikka välillä saatankin leikkiä oman elämäni filosofia. Kirjoittaminen antaa hyvän mielen - se on lähtökohtani.
Jos saan kategorisoida blogini sanaan Roosa, voin tehdä sen, sillä Roosa pitää sisällään tuulisen mielen, Roosa on kaikkea sitä, mitä en itsekään tunne, mutta koitan ottaa selvää. That's me, Windy mind - jos joku väittää minua tuuliviiriksi, hän on mahdollisesti hyvinkin oikeassa.
~Windy Mind

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Make my day.